Teippaukset

Myofaskiaalinen teippaus on ainutlaatuinen, innovatiivinen sekä tuloksellinen teippaus- ja fysioterapiamenetelmä. Se on mullistanut tavallisen kinesiologisen teippaustavan, koska se on lähestymistavaltaan aivan uudenlainen teippaus- ja terapiamuoto, joka perustuu myofaskiaalisiin yhteyksiin ja jatkumoihin sekä faskian ominaisuuksiin ja luonteeseen. Sen avulla voidaan päästä eroon kehon rajoitteista/kireyksistä ja palauttaa kehon luonnollinen myofaskiaalinen tasapaino välittömästi ja tehokkaasti.

Tämä suhteellisen uusi teippausmetodi perustuu Anatomy Trains -konseptiin eli myofaskiaaliseen ”karttaan”. Faskia on ohut sidekudoskalvo, jota on elimistössämme kaikkialla; se muodostaa ”verkon”, joka antaa kehollemme muodon ja pitää meidät kasassa. Esimerkiksi huonon ryhdin tai loukkaantumisen vuoksi faskia voi kiristyä, mikä saattaa heijastua muualle kehoon epätasapainotilana. Näihin myofaskiaalisiin yhteyksiin ja jatkumoihin voidaan vaikuttaa teippauksella niin paikallisesti kuin kokonaisvaltaisestikin joko myofaskiaa vapauttaen tai aktivoiden.

Teippauksella pystytään muun muassa:

– siirtämään myofaskiaan kohdistuvaa painetta, jolloin kipu lievittyy ja aineenvaihdunta paranee
– lisäämään lymfakiertoa, vähentämään turvotusta ja kohentamaan lihaksen toimintaa
– laajentamaan liikeratoja, jolloin liikkuvuus ja sen myötä myös suorituskyky paranee
– hoitamaan arpikudosta ja nopeuttamaan näin kudosvaurion paranemisprosessia
-vaikuttamaan kehon liike- ja asentoaistiin ja sitä kautta kohentamaan ryhtiä.

Myofaskiaalisen teippauksen on kehittänyt saksalainen fysioterapeutti ja osteopaatti Markus Erhard. Hän on myös liikuntatieteilijä ja luennoi maailmanlaajuisesti eri yliopistoissa ja opettaa useiden maajoukkueiden terapeutteja. Hän tähdentää, että teippaus on yksi hoitokeino muiden joukossa, eikä ole myöskään yhtä oikeaa tapaa teipata.

Käytettävä teippi on tekstiilipohjaista ja elastista kestäen liikkumisen sekä suihkut ja saunat. Teippaus kestää yleensä 3 – 5 päivää, jopa viikon, riippuen muun muassa ihon rasvaisuudesta sekä teipatusta kohdasta. Pidempiaikaisen vaikutuksen saamiseksi teippejä pidetään 3-5 päivää ja muutaman välipäivän jälkeen teipataan uudelleen. Myofaskiaalinen teippaus sopii kaikille. Ainoastaan herkkäihoisimmille teipin liima saattaa aiheuttaa ärsytystä. Teipit on kuitenkin helppo poistaa iholta, jos ne tuntuvat epämiellyttäviltä.

Kinesioteippaukseen verrattuna myofaskiaalisella teippauksella saadaan parempi hoitovaste, sillä teippaustekniikassa huomioidaan paremmin keho kokonaisuutena. Lisäksi teippi on hieman vahvempaa kestäen paremmin liikkumisen ja hikoilun. Klassisella urheiluteippauksella taas haetaan vahvaa tukea, jolloin jousto on heikko ja liikkeet rajoittuu. Sitä käytetään yleensä yksinomaan vammojen hoidossa. Jokaisella teippaustavalla on siis tarkoituksensa.

Myofaskiaalista teippausta käytetään laajasti huippu-urheilussa maailmalla mutta se sopii hyvin kenelle tahansa!

Myofaskiaalista teippausta Fysiohuoneella tekevät fysioterapeutit Armi Ratamaa, Jarkko Härkänen sekä Satu Hahl.

KINESIOTEIPPAUS

Kinesioteippauksen kehitti japanilainen kiropraktikko Kenzo Kase 1970-luvulla, huomatessaan ihon liikuttamisen vaikuttavan nivelen liikelaajuuteen ja koettuun kipuun. Menetelmä levisi Soulin olympialaisten myötä Pohjois-Amerikkaan ja 90-luvun loppupuolella Eurooppaan. Teippaustekniikoiden kehittelyjen myötä menetelmää käytetään nykyään monenlaisiin fysioterapian osa-alueisiin, mukaan lukien TULE-ongelmat, arven hoito, lymfaödeema ja pediatria. Urheilupuolella kinesioteippauksen käyttäjiin lukeutuvat mm. Tiger Woods, Carolina Klüft, David Beckham, Serena Williams ja Lance Armstrong.

Kinesioteippausta käytetään yleisimmin vähentämään kipua ja lisäämään liikkuvuutta sekä lihasvoimaa. Menetelmää voidaan käyttää tukemaan elimistön omaa parantamisprosessia mm. verenkierto- ja lymfajärjestelmän sekä neurofysiologisten tekijöiden kautta.

Nivelen mekaniikan osalta kinesioteipillä voidaan lisätä nivelen liikkuvuutta, ohjata niveltä toimimaan mekaanisesti oikein tai tuoda niveleen tarvittaessa tukeakin vetämällä teippi kireälle, tai asettamalla useampia teippikerroksia. Kinesioteippausta voidaan pitää kuitenkin enemmän sensorisena, kun taas perinteisen urheiluteippauksen toimintaperiaate on luonteeltaan lähinnä mekaaninen.

Käytettävä teipin määrä on perinteiseen urheiluteippaukseen verrattuna selvästi pienempi. Kinesioteippauksen etuja ovat mm. laaja käyttöalue, hyvä hinta-vaikuttavuus suhde, käyttönopeus ja helppokäyttöisyys. Vaikutusmekanismit vaihtelevat sen mukaan, mitä tekniikkaa käytetään.

Kinesioteippauksen teoreettisia vaikutuksia:

Kipu lievittyy
Liikkuvuus lisääntyy
Lihasvoima kasvaa
Heikentynyt verenkierto ja imunestekierto vilkastuvat
Fibroottinen kudos (arpi) pehmenee
Nivelmekaniikka paranee ja opitaan oikea liikemalli
Nivelen tuki lisääntyy
Lihaksen tonus normalisoituu
Lumevaikutus

Kinesioteippi

Kinesioteippi vastaa painoltaan sekä paksuudeltaan ihoa. Materiaali on 100 %:sta puuvillaa. Ilmava rakenne tekee teipistä hengittävän. Teippiliima on akryylipohjainen, joka ei tavallisesti aiheuta allergisia reaktioita eikä tunnu käytössä epämiellyttävältä. Kinesioteippiä voidaan pitää mm. asettelusta, ihosta, hoidettavasta kohdasta ja teippilaadusta riippuen n. 3-5 päivästä pariinkin viikkoon asti. Teipin kanssa voidaan käydä myös suihkussa. Kinesioteippejä on eri värisiä ja väri voidaan valita mieltymyksen mukaan.

Hoitokokonaisuus

Kinesioteippauksen käyttö pohjautuu esitietoihin, havainnointiin ja etenkin kliinisiin testeihin. Tarkoituksena on löytää mahdollisimman optimaalinen ihon/faskian asento ja teipata se siihen. Mikäli ihon asennon muutos ei vaikuta liikkuvuuteen, voimaan tai kipuun, silloin ei teipata. Eli teipistä ei aina ole apua. Jos muutos huomataan, silloin teipataan ja vaikutus voidaan todeta konkreettisesti heti. Joskus teipattava alue sijaitsee kaukanakin hoidettavasta kohdasta.

Teippauksen suunnitteluun liittyvät myös lihasvoimatestit, joiden pohjalta voidaan teipata heikko tai yliaktiivinen lihas, lisäten tai vähentäen sen aktivoitumista neurofysiologisten tekijöiden kautta. Teippi ei rajoita normaaleja päivittäisiä toimia, eikä estä muiden hoitomenetelmien käyttöä.

Kinesioteippaus liitetään tavallisesti muiden hoitojen yhteyteen, mutta joissain tapauksissa potilas kertoo kokeilleensa useita hoitomenetelmiä (mm. perinteinen fysioterapia, kortisoni ja tulehduskipulääkitys) ja toteaa teippauksen olleen ainut hoitomenetelmä josta on ollut selvästi apua. Oman kokemukseni perusteella teippauksen mahdollista hyötyä on vaikea arvioida etukäteen diagnoosin pohjalta. Kun taustalla on esim. lihasrevähdys tai akillesjänteen tulehdus, teipistä saattaa olla merkittävä apu, mutta toisinaan vaikutus jää vähäiseksi vaikka diagnoosi olisi sama.

Kinesioteippausta Fysiohuoneella tekevät fysioterapeutti, MST Armi Ratamaa, fysioterapeutti amk, MST Jarkko Härkänen, fysioterapeutti amk Emma Roikonen, hieroja Esa Ratamaa.